|
suomalainen
SÁRSZENTLŐRINC
on tiedetty asiunpaukka unkarialisten maahantulosta asti (v. 996) Seuudun hyivä omniisuuksia todistaa, että se kuului kansanjohtaja ÁRPÁD suvun jäsenten omistamiin. Turkkilaisvallan aikana (150 v.) tosin se muuttui autioksi. V. 1722 kahdeksan uudisasukas muutti sinne pappeineen ja he perustivat luterilaisen seurakunnan. Tämä voimistui nopeasti tullen uuden rovastikuunan - välissä hiippakunnankin - keskukeksi.
Upealta näyttävä kirkko rakennettin v. 1775. Voudesta 1806 arvostettu lyseokin toimi seurakunnassa, ja sen oppilaana oli mm. kuuluisa kansanrunoilijamme: SÁNDOR PETŐFI kahtena lukuvuonna (v. 1831 - 32, 1832 - 33).
Maailmansodat vaikuttivat pitäjän elämään epäedullisselta, mistä johtuen asukaskluku supistui puoleski (tänään 1150 henkilöä), ja kansan kokoonpanokin muuttui. mEnemmistö ei ole enää luterilaisia, mutta siitä huolimatta yleensä koko pitäjä turvautuu alkuperäisen kirkon palvelukseen.
Ystäväseurakunta - yhteys solmittiin Kaleva seurakunnan kanssa ensimmäiseksi kirkkojemme välisä (v. 1981). Se mekitsee hyvin paljon syrjäiselle maalaisseurakunalle. Vieradien vastaannotto ja käynti Suomessa ovat aina suuria elämyksiä sárszentlőrinciläisille. Me saamme suuria siunausta veljellisen yhteyden monenkaltaissista tapahtumista. Me pyydämme jatkoa Juomalalta. Hän siunatkoon koko seurakunta.
|
